Uusi julkaisu: Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut

Olen yhdessä kollegani Minna Säävälän kanssa tehnyt selvityksen systemaattisen tutkimuskatsauksen "Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut".

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja -sarjan painetut julkaisut ovat maksullisia ja niitä myy Edita.

Julkaisuja voi tilata sähköpostitse: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi tai ostaa verkkokirjakaupasta:www.edita.fi/netmarket

***

Tuoretta julkaisua esitellään työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla seuraavanlaisesti:

Mielenterveys on yksi haastavimmista maahanmuuttajien terveyteen liittyvistä kysymyksistä, koska psyykkinen hyvinvointi on syvästi kulttuurisidonnainen ilmiö. Maahanmuutto saa aikaan merkittäviä muutoksia terveysriskeissä ja hoidon mahdollisuuksissa. Nämä muutokset riippuvat suuresti muuttajan sukupuolesta, etnisestä ryhmästä, yhteiskunnallisesta asemasta ja siitä, millainen oleskelustatus muuttaneella on. 

Tässä systemaattisessa katsauksessa selvitetään, millaiset palvelut ja toiminnot tutkitusti vahvistavat ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin vertaisarvioituja alkuperäistutkimuksia vuodesta 2005 lähtien seitsemästä kotimaisesta ja kansainvälisestä viitetietokannasta. Systemaattiseen katsausosaan valittiin sellaiset tutkimukset (88 kpl), joissa tarkasteltiin jonkin toimenpiteen, intervention tai palvelun vaikutuksia mielen hyvinvointiin.

Maahanmuuttajien mielen hyvinvoinnista verrattuna valtaväestöön ei ole kiistatonta kuvaa. Joissakin maissa ja joissakin maahanmuuttajaryhmissä esiintyy muita enemmän mielen hyvinvoinnin ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä. Kuvan epätarkkuus johtuu vertailevan tutkimuksen metodologisista ongelmista sekä maahanmuuttajaväestön heterogeenisyydestä ja muuttomaiden eroista. 

Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia interventioita on tarkasteltu tutkimuksessa erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tutkimusten sovellettavuutta suomalaiseen tilanteeseen on siten arvioitava tarkkaan. Interventiotutkimukset käsittelevät pääasiassa korjaavaa mielenterveystyötä, mutta myös ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on jonkin verran arvioitu tieteellisesti.

Ennaltaehkäisevissä hankkeissa satunnaistetun vertailuryhmäkoemenetelmän (randomized controlled trial) käyttö näytön todentamisessa on kuitenkin harvinaista. Tästä huolimatta voidaan joitakin toimintatapoja pitää saatavissa olevan näytön nojalla perusteltuina. 

Yleistä kotoutumista vahvistavat toimenpiteet vahvistavat myös psyykkistä hyvinvointia väestötasolla: työllistymisen, kielitaidon hankkimisen, syrjimättömyyden, sosiaalisten siteiden luomisen ja ylläpidon sekä osallisuuden tuki rakentavat mahdollisuuksia hallita omaa elämää. Sosiaalinen tuki on keskeinen ennaltaehkäisevä elementti, johon monet interventiotutkimukset viittaavat. Yhteisökeskeisesti toimivat hankkeet saavat tutkitusti aikaan tuloksia mielen hyvinvoinnin edistämisessä. 

Korjaavassa mielenterveystyössä tuloksia saadaan toimenpiteillä, jotka edistävät hoitoon hakeutumista jakamalla tietoa esimerkiksi netissä ja oman yhteisön avainhenkilöiden sekä ryhmätoiminnan kautta. Keskeistä onnistumiselle on kulttuuritekijöiden huomioiminen mielenterveyspalveluiden järjestämisessä, mukaan lukien omakieliset palvelut, tulkin käyttö, henkilökunnan transkulttuurisen osaamisen edistäminen sekä erilaisten hoitomuotojen yhdistäminen.

Hoitojen tehosta on eniten näyttöä kulttuurisesti sovelletun kognitiivisen käyttäytymisterapian tehosta sekä narratiivisen altistusterapian käytöstä erityisesti traumaperäisestä stressioireyhtymästä kärsiville potilaille. Hoidollisista interventioista toimivimpia ovat arjen kuormitusta aiheuttavia tekijöitä huomioivat interventiot. Hoidon järjestämisessä tärkeää on hoitoon pääsyn käytännöllinen ja kulttuurinen esteettömyys. Tärkeää on myös hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaidot ja kyky luoda luottamusta potilassuhteeseen.