Perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä väitti YLE:n haastattelussa 19.1.2015, että Maahanmuutto maksaa puolitoista miljardia ja kehitysapu 1,2 miljardia.
Mölsän esittämät luvut eivät perustu yhtään mihinkään, vaan ne on hankittu mitä ilmeisimmin hevosmiesten tietotoimistosta.
 |
| Perussuomalaisten tietolähde maahanmuuttokysymyksissä. Kuvan hevonen ei liity tapaukseen. |
Todelliset luvut on helppo tarkistaa Valtion talousarvioesityksestä.
Vuoden 2015 talousarvioesityksessä kansainvälinen kehitysyhteistyö on 811 422 000 euroa.
Maahanmuutto (sisäasiainministeriön menot "maahanmuutto" 61 658 000 sekä työ- ja elinkeinoministeriön menot "kotouttaminen" 97 073 000) on yhteensä 158 731 000 euroa.
Kehitysyhteistyö ja maahanmuutto ovat yhteensä 970 153 000 euroa. Luvusta ei puutu yhtään mitään, eikä mitään kustannuksia ole "piilotettu" minnekään.
Luku ei ole lähelläkään edes yhtä miljardia, eikä se myöskään ole maahanmuuton hallinnoinnin ja kotouttamisen osalta ulkomaille suunnattua rahavirtaa.
Kotouttaminen on kuntien ja TE-toimistojen toimintaa, esimerkiksi työvoimapoliittista koulutusta, kielikoulutusta ja muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä. Siihen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta.
Jos kotouttaminen ei olisi omana menoeränään, Suomessa pysyväisluonteisesti asuvat maahanmuuttajat olisivat joka tapauksessa TE-toimistojen palveluiden piirissä.
Kotouttamissuunnitelmia alettiin laatia vuoden 1999 kotouttamislain jälkeen. Laissa määriteltiin, että kotouttamissuunnitelmiin ovat oikeutettuja toukokuussa 1997 tai sen jälkeen väestörekisteriin kirjatut työttömät maahanmuuttajat, mutta eivät huhtikuussa 1997 tai sitä ennen rekisteröityneet maahanmuuttajat.
Tutkijat Kari Hämäläinen ja Matti Sarvimäki pystyivät näin vertailemaan työllisyyden kehitystä kymmenen vuoden aikana kahden taustoiltaan samanlaisen maahanmuuttajaryhmän välillä. Ainut ero ryhmien välillä oli se, että toiselle tehtiin kotoutumissuunnitelma, toiselle ei.
Kotouttaminen työmarkkinoille sijoittumista vahvistavana toimenpiteenä ei siis ole menoerä, vaan ennemmin toimenpide, josta koituu säästöjä.
Jatkossa olisikin tärkeää tehdä näistä toimenpiteistä yhä vaikuttavampia. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt aiheesta kaksi tutkimusta, joiden toimenpide-ehdotukset ovat hyviä ja jotka jokaisen olisi hyvä sisäistää.
