maanantaina, heinäkuuta 07, 2014

Millainen on maahanmuuttajan sosiaaliturva? Tarkastelussa toimeentulotuki

Suomalaiseen sosiaaliturvaan liittyy paljon perusteettomia uskomuksia. Yksi liittyy toimeentulotukeen, toinen KELA:n etuuksiin, erityisesti lapsilisiin. Tässä tekstissä keskitytään toimeentulotukeen.

Toimeentulotukeen liittyvä uskomus on se, että sitä myönnettäisiin maahan muuttaneille tai ”niille sellaisille kaiken maailman” muita löyhemmin perustein. Uskomus ei ole totta, eikä kuulopuheiden toistelu, aktiivinen roskisten kaiveleminen, KKO-tuomion totaalinen väärin ymmärtäminensosiaalityöntekijöiden naamalle räkiminen, puskissa kuvaaminen tai pihallaolo toimeentulotuen myöntämisperusteista ole väitteen todeksi osoittamista vaan ihan jotain muuta.

Toimeentulotuen määrät, tyypit ja myöntämisperusteet on eritelty sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla. Keskeisiä lakeja toimeentulotuen kannalta ovat laki toimeentulosta, sosiaalihuoltolaki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Toimeentulotukea koskevasta laista on sosiaali-ja terveysministeriön ohje, ”Toimeentulotuki: opas toimeentulotukilain soveltajille”. Siitä näkyy, kenellä on oikeus toimeentulotukeen ja millä perusteilla. Oppaasta näkee myös toimeentulotuen rakenteen ja suuruuden sekä menettelytavat toimeentulotukiasioissa. Opas on hyvin tärkeä kirjanen luettavaksi kaikille toimeentulotukiasioista kiinnostuneille, mielellään muillekin. Se on myös oman oikeusturvan kannalta keskeinen kirja.

Toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat kaikille maassa pysyväisluonteisesti asuville samat riippumatta ihonväristä, kansalaisuudesta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai nenänpään asennosta.

Toimeentulotuki on aina viimesijainen tukimuoto, joka muodostuu
- perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot)
- täydentävästä toimeentulotuesta ja
- ehkäisevästä toimeentulotuesta

Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista kunnat päättävät itse. Siksi toimeentulotuesta on olemassa kuntakohtaiset ohjeet.

Esimerkiksi Lieksan ohje löytyy tästä, Helsingin tästä. Lieksan ohjeesta selviää, että ”harrasterahaa” (lasten ja aikuisten harrastusmenot) myönnetään ihan kaikille tätä viimesijaista tukimuotoa tarvitseville eikä pelkästään maahanmuuttajille. Toimeentulotukea voi myös hakea suullisesti paikan päällä niin valtaväestö kuin muutkin. Myös henkilötietolain pykälät arkaluonteisista tiedoista ja niiden käsittelystä § 11 ja § 12 koskevat niin maahanmuuttajia kuin muitakin.

Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti kuukaudeksi, tilanteen niin vaatiessa pidemmäksi ajaksi, joskus takautuvasti. Laki ja STM:n ohje ovat tältä osin selkeät. Sosiaaliasiamiehen selvitykset (tässä esimerkkinä Espoo) kertovat siitä, missä mennään käytännössä.

Turvapaikanhakijat eivät ole toimeentulotuen piirissä, vaan vastaanottolain piirissä, ja heille maksetaan vastaanottorahaa, joka on pienempi kuin toimeentulotuen perusosa. Vastaanottorahan määrät ja perusteet löytyvät Maahanmuuttoviraston kotisivuilta.

Oleskeluluvan tyypillä on merkitystä toimeentulotuen myöntämisessä. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen, vaan heidän täytyy itse vastata toimeentulostaan. Kansainvälisen opiskelijan pitää myös maksaa itse sairastumisestaan aiheutuvat kulut Suomessa. Jos opiskelijalle tulee kerta kaikkiaan tiukka tilanne, toimeentulotukea myönnetään ns. välttämättömänä ja kiireellisenä (toimeentulotukilaki § 14, 3 momentti). Tämä tarkoittaa sitä, että välttämättömät ruoat, lääkkeet ja paluulippu hankitaan, jotta ihmisen henki säilyy. (kts. opas toimeentulotukilain soveltamisesta, s. 57, 169-170)

Sama toimeentulotukilain § 14 3 momentti koskee alle viisi vuotta maassa asuneita ammatin- ja elinkeinonharjoittajia, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa. Heidän pitää tulla toimeen omilla tuloillaan. Tappiollista yritystoimintaa tai riittämätöntä palkkaa ei voi subventoida toimeentulotuella. Jos elinkeinon- tai ammatinharjoittaja turvautuu jatkuvasti toimeentulotukeen, oleskelulupaa tai (EU/ETA-kansalaisen kohdalla oleskelun rekisteröintiä) ei uusita (kts. opas toimeentulotukilain soveltamisesta, s. 170-172). Jos herää epäilys palkkaukseen liittyvistä väärinkäytöksistä, pitää olla yhteydessä ammattiliittoon ja  työsuojeluviranomaisiin. Työehtojen valvonnan vahvistaminen on varsin keskeinen asia, jolla ongelmiin rakennustyömailla tai ravintola-alalla puututaan. Sosiaaliturvaan tehtävät heikennykset eivät muuta työoloja yhtään mitenkään.

Jos jokin asia ei oman toimeentulotuen kohdalla toimi niin kuin pitäisi, siitä voi valittaa ja kannella. Asiassa voi auttaa myös sosiaaliasiamies. Tarvittaessa kannattaa kääntyä myös järjestöjen puoleen. Vaatetuksen tai muun ulkonäön perusteella ei voi olettaa toisista asiakkaista ja heidän elämästään yhtään mitään.

Lieksassa on ilmeisesti ollut jonkinlaista pöhinää toimeentulotukeen liittyvien asioiden tiimoilta. Pöhinä näyttäisi liittyvän siihen, että tilintarkastajat eivät aluksi olleet hyväksymässä Lieksan kaupungin tilintarkastuskertomusta vuodelta 2011 toimeentulotukiasioiden vuoksi. Sitten tarkastuslautakunta päätti pyytää asianosaisten selvitykset. Asianosaiset selvittivät tilintarkastajille epäselvät kohdat. Selvitykset ovat tässä ja tässä

Jos lukee selvitykset yhdessä yllä mainitun STM:n ohjeen, relevantin lainsäädännön sekä Lieksan toimeentulotukiohjeen kanssa, ei asian suhteen jää epäselvyyttä: valtaväestöä ja maahanmuuttajataustaisia on kohdeltu Lieksan toimeentulotuessa yhdenvertaisesti, eikä maahanmuuttajia ole "suosittu" yhtään millään tavalla. Siksi tilintarkastajat esittivät 2011 tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Siksi tarkastuslautakunta esitti tili- ja vastuuvapauden myöntämistä ja valtuusto myönsi sen äänin 28 – 3. Nyt eletään jo vuotta 2014.

On ymmärrettävää, että tilintarkastaja ei välttämättä aina tunne toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä tai sitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan esimerkiksi lastensuojelun, vanhustyön tai vammaistyön puolella. Niiden tarkastelu olisi ehkä voinut konkreettisemmin tuoda selvyyden siihen, että tukien myöntämisperusteissa ja käsittelyssä painaa enemmän asiakkaan tilanne kuin se, onko hän maahanmuuttaja tai "kantaväestöä". 

Sinänsä toivoisi, että sosiaalityöntekijöillä olisi enemmän aikaa varsinaiselle asiakastyölle niin aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa kuin muuallakin. Tämä toive koskee kaikkia kuntia, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla on sellainen tilanne, että ennaltaehkäisevää työtä ei meinaa ehtiä tehdä suurimman osan ajan mennessä tulipalojen sammutteluun.

Jorma Sipilän raportti perheitä ja lapsia tukevista palveluista on raportti, joka kannattaa kaikkien lukea ajatuksella. 

6 kommenttia:

Heikki Kerkkänen kirjoitti...

Tähän kohtaan tuli anonyymilta henkilöltä kommentti, jossa väitettiin että maahanmuuttajille maksettiin "automaattisesti" harrasterahaa.

Väite ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Toimeentulotuki on aina tarveharkintaista.

Väitettä "automaattisesta" harrasterahasta ei ole edes puheena olleessa tilintarkastuskertomuksessa.

Myöskään yksittäiset tiliotteet eivät ole minkäänlainen todiste siitä, että "niille" maksetaan yhtään enempää tai vähempää kuin muillekaan. Taannoin julkisuuteen tulleen suomalaisen "Tatun" tiliote ei euromääräisesti hirveästi poikennut muista netissä leviävistä tiliotteista.

Tiliotteiden käyttäminen jonain "todisteina" kertoo ainoastaan siitä, että henkilö ei tunne toimeentulotukilainsäädäntöä ja sen myöntämisperusteita juuri miltään osin.

Lukekaa vielä kertaalleen se
opas toimeentulotukilain soveltajille, koska se on ilmeisesti jäänyt nyt lukematta kokonaan.

Lieksan osalta kannattaa vielä kertaalleen lukea sitä koskevat selitykset ajatuksen kanssa.

Selvitys 1

Selvitys 2

Heikki Kerkkänen kirjoitti...

Anonyymi henkilö jätti kommentin, jossa väitetään että opasta toimeentulotukilain soveltajille ei noudatettu ennen kuin "asiasta tehtiin julkinen".

Väitteelle ei esitetty perusteita, eikä se pidä myöskään paikkaansa.

Niin sanotut tasasummat eivät poikkea vammais-, vanhus-, ja lastensuojelupuolesta eivätkä ole ohjeen vastaisia, eivätkä ne myöskään näin ollen osoita että maahan muuttaneita olisi suosittu.

Asian voi lukea yllä olevista selvityksistä.

45 minuuttia-ohjelmassa esitetään edelleen väite automaattisesta "harrasterahasta", mutta se että väite esitetään televisio-ohjelmassa, ei muuta faktoja miksikään.

Kuten jo sanottu, väitettä "automaattisesta" harrasterahasta ei ole edes tilintarkastuskertomuksessa, joka raportoi muita asioita.

Jos tilintarkastaja ei ole edes ottanut asiaa esille, voi joko

a) hyvin olla että kyse on ollut puhtaasta väärinymmärryksestä ja asiavirheestä tv-ohjelmassa, eli asia ei olekaan ihan niin kuin mitä ohjelma väittää (hyvin todennäköistä, koska iso osa raportoiduistakaan puutteista eivät olleet puutteita laisinkaan, kts. yllä olevat selvitykset)

b) kyse on ollut niin lyhytaikaisesta ja nopeasti korjatusta taloushallinnollisesta kämmingistä, että asiaan ei ole tarvinnut puuttua enää tilintarkastuksessa (yhtä lailla mahdollista, koska kämmingit taloushallinnossa ovat mahdollisia siinä missä muuallakin; tässäkään ei ole mitään eroavaisuutta sen suhteen, koskiko taloushallinto maahanmuuttaja-asioita vai jotain muuta)

Yhtään mikään dokumentti, ei televisio-ohjelma eikä mikään muukaan, ole osoittanut että "harrasterahan" myöntäminen maahanmuuttajille "automaattisesti" olisi ollut Lieksassa käytäntönä.

Jos tv-ohjelma on se "todiste" tuen "löyhemmästä" myöntämisestä, niin kovinpa heikoin eväin on väki liikenteessä.

Lähinnä tuo kertoo siitä, että toimeentulotuen osalta Suomessa on vahva checks and balances.

Tilintarkastajien lisäksi kunnan toimintaa tarkastelee sosiaaliasiamies, joka havaitsi vuonna 2011 tyystin toisenlaisia ongelmia Lieksassa.

Katarina kirjoitti...

Mielenkiintoinen tutkimus on myös Köyhyyttä Helsingissä (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1). Siinä on aika kattavasti selvitetty kenelle myönnetään toimeentulotukea Helsingissä. Siitä käy ilmi että toimeentulotuen saanti on yleisempää maahanmuuttajien kohdalla (onhan työttömyys kolminkertainen) mutta taas myönnetty tuki per henkilö on hiukan pienempi kuin kantaväestölle.

Heikki Kerkkänen kirjoitti...

Nimimerkki Risto lähetti hyvän linkin Talentia-lehteen, jossa käsitellään maahanmuuttajatyötä Lieksassa.

Talentia-lehden artikkeli

Hänen väitteensä siitä, että artikkelissa jotenkin "ihan selvästi" tuotaisiin esiin, että maahan muuttaneita kohdeltiin Lieksassa paremmin kuin muita, ei kuitenkaan pidä paikkaansa yhtään miltään osin.

Esimerkiksi matkakorvausten osalta jutussa ei mainita sanallakaan sitä, että vain maahan muuttaneet voisivat saada matkakorvausta.

Sekä Lieksan kaupungin toimeentulotukiohje että valtakunnallinen ohje mainitsevat selvästi, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan osallistumisesta aiheutuvista matkakuluista toimeentulotukena matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaisesti.

Lieksan ohje sanoo, että omaa autoa käytettäessä korvaus on 0,20 e/km edellyttäen, että yhdensuuntaisen matkan pituus on vähintään viisi kilometriä.

Eli toisin sanoen, jotkut bensalaskut eivät ole minkäänlainen todiste yhtään kenenkään suosimisesta.

Suosittelen edelleen tutustumista toimeentulotuen valtakunnalliseen sekä kunnalliseen ohjeeseen.

Sinänsä Talentia-lehdessä tuotiin hyvä pointti esiin:

"Vaasan yliopistossa on tutkittu kuntien suhtautumista maahanmuuttoon. Useat muuttotappiokunnat ovat oivaltaneet, että maahanmuuttajat voivat auttaa kääntämään kielteisen kehityksen. Kouluja ei tarvitsekaan lakkauttaa, asuntoja pitää tyhjillään ja niin yksityiset kuin julkisetkin palvelut säästyvät. Lieksa on tässä katsannossa poikkeus.
– Nämä henkilöt näkevät mieluummin kerrostalot purettuina ja koulut lakkautettuina kuin maahanmuuttajia kaupungin raiteilla, toteaa Tarja Lehto."

Risto kirjoitti...

Heikki, tuossahan sanotaan ihan suoraan, että nk. positiivisen syrjinnän perusteella maahanmuuttajille annetaan enemmän rahaa ja eri perusteilla kuin kantaväestölle (koska "positiivinen" syrjintä): "

– Lähtökohtien tasavertaisuus on käsite, jota ei ymmärretä, selittää Tarja Lehto.

– Tasavertaisuuden oletetaan tarkoittavan sitä, että kaikki saavat saman summan toimeentulotukea. Niinpä sitten tilintarkastajat menivät johtopäätöksissä komeasti metsään, kun verrattiin kantaväestön ja maahanmuuttajien tiettynä aikana saamia toimeentulotukipäätöksiä keskenään. Oikaisujen jälkeen tilinpäätös hyväksyttiin ja tili- ja vastuuvapaus myönnettiin."

Vai miten tuo pitäisi ymmärtää? Positiivinen syrjintä on SYRJINTÄÄ, jonka perusteella maahanmuuttajille annetaan eri perusteilla rahaa ja enemmän rahaa.

Heikki Kerkkänen kirjoitti...

Risto, sanaa positiivinen syrjintä ei mainita artikkelissa sanallakaan. Älä keksi artikkeliin sanoja ja asioita, joita siellä ei ole.

Lähtökohtien tasavertaisuudesta: kuten sanottua, toimeentulotuessa on kolme osaa: perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki.

Niitä myönnetään perusteilla, jotka on jo mainittu STM:n sivuilla ja jo moneen kertaan mainituissa oppaissa (nimimerkki Risto ei näitä perusteita lukenut tai ei ymmärtänyt lukemaansa).

Oletetaan henkilö A, jolla on vain taloudellisesti tiukkaa, ja joka asuu yksin. Lähtökohtaisesti hänen tulee pärjätä perusosalla.
Oletetaan henkilö B, jolla on taloudellisesti tiukkaa, mutta myös vaikea sairaus ja useampi lapsi. Hän voi saada myös täydentävää toimeentulotukea ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Tähän ei liity yhtään mitään oletusta siitä, että maahanmuuttajat saisivat automaattisesti enemmän harkinnanvaraisia tukia. Tähän liittyy se oletus, että ihmiset tarvitsevat eri verran tukea riippuen elämäntilanteestaan.

***

Kun tuli positiivinen erityiskohtelu puheeksi, lienee hyvä selventää myös sitä. Positiivisesta erityiskohtelusta on hyvä Riikka Raskin kirjoittama artikkeli,
positiivinen erityiskohtelu työelämässä.

Siinä sanotaan muun muassa seuraavaa:

- Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksesta johtuen, sen kohteena ei voi olla mikä tahansa henkilöryhmä tai sen yksittäinen edustaja. Erityistoimien on kohdistuttava ryhmään, joka on jollakin laissa tarkoitetulla syrjintäperusteella epäedullisemmassa asemassa kuin verrokkiryhmä ja/tai jonka olosuhteet ovat epäedullisemmat kuin verrokkiryhmällä

- Suosiva menettely ei ole sallittua, jos siitä aiheutuu muille henkilöille tai ryhmille kohtuutonta haittaa, tai jos sama tavoite voidaan saavuttaa vähemmän suosivin keinoin tai keinoilla, jotka eivät ole lainkaan suosivia. Voidaan puhua yhdenvertaisen kohtelun kannalta ”vähimmän haitan kriteeristä”

- positiivinen erityiskohtelu ei voi olla luonteeltaan pysyvää, sillä se on sallittua vain niin kauan kuin tosiasiallinen eriarvoisuus vallitsee. Sallitusta menettelystä tulee kiellettyä syrjintää, kun yhtäläisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun päämäärät on saavutettu

- Yhdenvertaisuusperiaatteen ja syrjinnän kieltojen keskeisenä tarkoituksena on estää mielivaltainen vallankäyttö ja päätöksenteko. Siten tärkeitä edellytyksiä positiivisen erityiskohtelun hyväksyttävyydelle ovat sen suunnitelmallinen käyttö ja soveltamisen johdonmukaisuus. Tasa-arvolain esitöissä todetaan, että yksittäinen työhönottopäätös, joka ei perustu suunnitelmaan, ei ole sallittua positiivista erityiskohtelua vaan kiellettyä syrjintää

Positiivinen erityiskohtelu ei näin ollen tarkoita alkuunkaan sitä, että maahanmuuttajille annettaisiin yhtään missään eri perusteilla rahaa ja enemmän rahaa. Risto fantasioi täysin omiaan.