keskiviikkona, toukokuuta 31, 2006

Pyhiä kuvia, kuvattomia pyhiä

Kuvat herättävät suuria tunteita. Ei kestänyt kovin pitkään Kaltio-kiistasta ja Muhammed-kuvista, kun Suomessa taas närkästyttiin ja suututtiin, vedettiin kuvan sisältäneitä tuotteita pois hyllyiltä ja anteeksipyydeltiin. Taas loukattiin jonkun tunteita. 200 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen, jossa ilmaistiin närkästystä siitä, että 7 Päivää julkaisi kuvan Lordista ilman maskeja.

Tekopyhän, junnaavan ja keinotekoisia rajanvetoja luovan Muhammed-kuvakeskustelun aikana toistui ties kuinka monta kertaa fraasi "länsimaissa ihmisille asiat eivät ole samalla tavoin pyhiä kuin idässä, joten samanlaiset reaktiot olisivat Suomessa mahdottomia". Tämä fraasi on yksinkertaistus eikä pidä paikkaansa. Kyllä monet asiat "länsimaissakin" ovat pyhiä, jopa niin pyhiä että niiden kuvaaminen saa kenet tahansa raivon partaalle.

Helvetin jäädyttäneen Lordin kasvonaamio on pyhä, koska sillä ajatellaan ensinnäkin varjeltavan ihmisen yksityisyyttä. Yksityisyydensuojan loukkaaminen närkästyttää eurooppalaista paljon helpommin kuin "uskonnollisten tunteiden" loukkaaminen. Etenkin silloin jos ennen kuvan julkaisemista kuvan kohde on erikseen pyytänyt ettei kuvia julkaistaisi. Niinpä kerätäänkin addresseja, vihataan 7-päivää-lehteä, vaaditaan ihmisiä eroamaan.

Samanlaista addressimyrskyä tuskin saataisiin aikaan, jos joku nuori nainen haluaisi varjella yksityisyyttään ja julkisuuttaan. Jos joku varastaa Janina Frostellin alastonkuvia ja laittaa ne internetiin, juuri kukaan ei närkästy. Tämä johtuu siitä, että Frostellin ajatellaan olevan kokopäiväinen kävelevä tissi&pylly. Siirtymä julkisesta bikinikuvasta yksityiseen tissikuvaan on yleisön kannalta merkityksetön, koska molemmat tarjoavat lehdenlukijalle tämän hakeman elämyksen.

Koko Lordin idea perustuu maskeihin. Lordin tuli&tuiskeshow on eurooppalaiselle elämys. Kun maski riisutaan, koko homma menee pipariksi. Juttu ei ole enää hauska ja humoristinen. Efekti on sama kuin kesken bileiden joku laittaisi valot päälle ja musiikin hiljaisemmalle. Suomalaiselle ihmiselle oikeus kokea elämyksiä ja oikeus nauttia nuorten naisten yksityisyydensuojan loukkauksista ovat pyhiä asioita.

Jotkin asiat ovat suomalaisillekin espressokeittimenkäyttäjille niin pyhiä, että tarvittaessa lähetetään jopa tappouhkauksia. Suomalaiselle pörröinen kissa on pyhä. Keskiluokkaisen bumtsibuminkatsojan& davincikoodinlukijan samastuminen kissaan voi olla niin irrationaalisella tasolla, että kissan videolla tappanutta ihmistä vaaditaan vielä seuraavat 20 vuotta eroamaan tehtävistään, oli tämä sitten missä tehtävässä tahansa. Lisäksi tappouhkauskirjeet piristävät häntä ja hänen perhettään päivästä toiseen. Jos Teemu Mäki olisi tappanut koiran, vaikkapa kultaisen noutajan pennun, niin kohtalo olisi ollut sama. Suomalaisella täytyy olla mahdollisuus saada elämäänsä jotain sööttiä. Jos söötille asialle tehdään jotain epäsööttiä, seurauksena on pyhien tunteiden loukkaukseen verrattavissa olevan aggressiivisen purkauksen paikka.

Pari sanaa Kaltio-sarjakuvasta. Täytynee muistaa että Kaltion sarjakuvan "uskonnollisten tunteiden loukkauksesta" ei alkuun närkästynyt kukaan islamilaista uskontoa tunnustava. Ensin ilmoittajat alkoivat kadota, sitten päätettiin erottaa päätoimittaja. Tytti Isohookana-Asunmaa oli tässä suhteessa aktiivinen. Sitten tapaus tuli julkisuuteen. Vasta tämän jälkeen ensimmäiset islamia tunnustavat antoivat oman kommenttinsa. Täytyy muistaa että tuolloin oli menossa myös kova Tanskan kuvakiista, joka sekoittui Kaltio-kohuun. Mahdollisesti heikon kielitaidon omaavilta ihmisiltä kysyttiin suoraan kysymyksiä tyyliin "mitä mieltä olette sarjakuvasta jossa esiintyy profeetta Muhammed". Sarjakuva leimattiin oikopäätä rasistiseksi ja ties miksi.

Laitan oheen dialogia Muhammed-sarjakuvasta, joka oli siis sarjakuva joka otti kantaa Jyllands Postenin kiistaan:

Muhammed: Sanopa, miksi meillä ei olisi oikeutta suuttua tyypeille, jotka ensin pudottelee meidän päälle pommeja, ryöstää meidän öljyt, sortaa meitä lännessä ja sitten vielä pilkkaa meidän uskontoa? Teikäläiset kiduttaa meitä vankiloissa ja sitten hurskastelee sananvapaudella!

Ville: Minä vastustin Irakin sotaa ja öljy-yhtiöitä, George Bushia ja Tanskan oikeistoa! Älä tapa mun perhettä!

Muhammed: Minun kansani on teillä kadunlakaisijoina ja tehdasorjina ja te demonstroitte sananvapauttanne pilkkaamalla meidän uskontoa!

Ville: Se on eri asia! Piirtäjä voi olla rasisti ja tehdä herjaavan kuvan, mutta se ei tarkoita että koko Eurooppa on rasistinen ja pilkkaa!

Muhammed: Te uskottomat koirat ette ymmärrä meidän ongelmaa.

Ville: Okei! Anteeksi! Mutta etkö sä voisi kertoa teidän kansalle ettei pelottelis meitä? Pelko synnyttää vihaa ja sotaa!

Muhammed: Okei. Mutta kerro sinä samat terveiset Bushille ja Rasmussenille.

Ville: En mä ole Bushin tai Rasmussenin profeetta.

Muhammed: Haastattelutunti on ohitse. Te eurooppalaiset saatte kyllä suvaita meitä. Sitten vasta tulkaa vaatimaan suvaitsevaisuutta itsellenne.

Jos edellä mainittu pätkä oli rasistinen, pilkkaava yms. yms, niin olen todella huolissani suomalaisten ihmisten älyllisestä tasosta.

Miksi ihmiset pusertavat moninaisuutta pursuavan islamin yhteen muottiin ja elävät tämän itse luomansa harhakuvan vallassa? Ongelmallisinta on se, että he vielä puhuvat ja toimivat oikeasti islamiin uskovien ihmisten ohitse heitä koskevissa asioissa varusteenaan harhainen mielikuva.

Kaltio-kohu muistuttaa hölmöydessään erästä tapausta Vantaalta. Erään koulun pihassa oli betonisia possuja, jotka olivat kaikkien mielestä ihania. Sitten possut päätettiin poistaa, koska niiden ajateltiin "loukkaavan islamilaisia tunteita". Keneltäkään islamilaiselta ei kysytty yhtään mitään. Suomalaiset olivat närkästyneitä, kun söpöt possut vietiin pois. Vielä ählämiläistenkin takia, perkele. Kun alueen islamilainen yhdyskunta kuuli asiasta, he sanoivat ettei possuja olisi heidän takiaa tarvinnut poistaa. Suomalaista suvaitsemattomuutta onnistuttiin kylläkin ruokkimaan. Juuri sen takia että ajateltiin islamin olevan sitä ja tätä.

perjantaina, toukokuuta 12, 2006

Mietteitä miehityksestä

Riiassa on museo, joka on keskittynyt Latvian miehityksen aikaisen historian dokumentointiin. Paikka on mielenkiintoinen ja visiitin arvoinen. Kun kävin kyseisessä paikassa, sain tietää että ensin Neuvostoliitto miehitti Latvian 30-luvulla. Tämän jälkeen Natsi-Saksa oli asialla, ja seuraavaksi taas Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.

Kun miehitysvaltiona on 30-luvun vainoharhaisen Stalinin Neuvostoliitto, voi kuvitella millainen pelon ilmapiiri maassa vallitsi. Mielivaltaisia pidätyksiä mitä kummemmista syistä. Passitus Siperiaan kävi varsin helposti. Niinpä aluksi Natsi-Saksa otettiinkin Latviassa varsin lämpimästi vastaan, koska heitä pidettiin vapauttajina. Ei kestänyt kuitenkaan kovin pitkään kun natsikomennuksen todellinen luonne paljastui. Poliittisesti aktiiviset ihmiset ja juutalaiset laitettiin myös junaan, joka tällä kertaa matkusti lounaaseen päin.

Sekä Neuvostoliitto että Saksa ovat myös itse saaneet kokea miehityshallinnon rautaisen nyrkin puristuksen. Natsi-Saksa pääsi aikoinaan Volgalle asti ja piti hallussaan laajoja alueita jotka kuuluvat nykyiseen Puolaan, Romaniaan, Valko-Venäjään ja Ukrainaan. Juutalaiset saivat itsestään selvästi kyytiä, mutta ei tavallinenkaan siviiliväestö voinut välttyä mielivaltaisilta pidätyksiltä, kidutukselta ja raiskauksilta.

Natsi-Saksan armeija oli kuitenkin huomattavasti "lempeämpi" siviiliväestöä kohtaan kuin neuvostojoukot. Toisen maailmansodan loppuvaiheen neuvostomiehitys onkin dokumentoitu historiankirjoihin melko rujonkin tarkasti. Kirjat kertovat muun muassa kuinka Berliinissä naiset yrittivät naamioitua miehiksi, jotta heitä ei raiskattaisi. Läheskään aina tämä ei onnistunut. Luin kerran Helsingin Sanomien artikkelia, joka käsitteli asiaa. Eräs ihminen kertoi että hänen äitinsä raiskattiin arviolta 20 kertaa päivässä neuvostojoukkojen toimesta.

Samankaltaisia miehitystarinoita voi löytää mistä tahansa miehityksen kärsineestä maasta. Siksi voikin olla melko iloinen ja onnellinen, ettei Suomea ole sen itsenäisyyden aikana koskaan miehitetty. Muukalaisvihamielisten suomalaisten ryssäviha ei ole juuri laantunut sitten iso- ja pikkuvihan, vaikka onkin saattanut muuttaa muotoaan ja saada suvaitsevaisuuspuheen kukkaispaketin ylleen.

Pelkät desanttien satunnaiset hirmuteot kirvoittavat katkeraa kommentointia tänäkin päivänä. Jos esimerkiksi Helsinki olisi miehitetty samoin ottein kuin Berliini, voisi olla ettei venäläisiä suvaittaisi sitäkään vähää mitä nyt. Toisaalta jos neuvostojoukot olisivat todellakin edenneet Helsinkiin asti, olisi Suomen historia muullakin tavoin sangen erilainen. Suomi voisi esimerkiksi nyt 2006 olla 15-vuotias valtio.

Miehitysjuttuja kuunnellessa voisi luulla ettei miehitysvaltiolla olisi mitään vastuuta miehittämiensä alueiden suhteen. Miehitysvaltion vastuusta on kuitenkin kirjoitettu kansainvälisiin sopimuksiin jo sangen varhain. Voimassaolevista sopimuksista Haagin IV sopimus vuodelta 1907 kattaa lukuisia eri sääntöjä, joita sodan aikana on noudatettava, mukaan lukien siviilien asianmukainen kohtelu. Toinen keskeinen yleissopimus on Geneven sopimusjärjestelmä vuodelta 1949, joista IV sopimus on siviilien suojelun kannalta tärkein.

Kuinka Yhdysvallat on hoitanut Irakin miehityksen? Tällä hetkellähän Yhdysvallat ei "in jure" enää miehitä Irakia, vaan Irakilla on oma hallinto, ja Irak on tasavalta. Käytännössä miehitys kuitenkin jatkuu, joukkoja on Irakin maaperällä muistaakseni 150 000.

Miehittäjävaltiolla on velvollisuus pyrkiä muodollisen valtiomuodon palauttamiseen. Se ei saa liittää miehitettyä aluetta territorioonsa eikä edes muokata miehitetyn valtion lakeja kun vain silloin jos ne ovat ristiriidassa kansainvälisten oikeusstandardien kanssa. Tällainen laki olisi esimerkiksi laki joka sallisi ihmisen epätasa-arvoisen kohtelun lain edessä. Tietysti myös taannehtivat lait eli "ex post facto"-lait ovat kiellettyjä. Miehittäjävaltio on myös vastuussa turvallisuudesta sekä elintärkeiden lääkkeiden ja ruoan jakelusta.

Kansainvälinen laki kieltää siviilien kuskaamisen miehitetyn alueen ulkopuolelle yksiselitteisesti. Ihmiset ovat joko siviiliejä tai sotavankeja, ja sotavankeja kohtaan on erilliset säädökset. Geneven II sopimus suojaa sotavangit mielivallalta ja antaa heille oikeuden majoitukseen, ruokaan, terveydenhuoltoon ja yhteydenpitoon omaisten kanssa. Jos Guantanamon vangit olisivat sotavankeja, he saisivat tavata omaisiaan koko ajan ja heidän luonaan saisi vierailla.

Yhdysvallat on miehittänyt Irakia vaihtuvalla menestyksellä kansainvälisen lain näkökulmasta. Siviilejä on periaatteessa pyritty suojaamaan, mutta monet "terroristipidätykset" ovat mielivaltaisia. Koko terrorismin vastainen sota on melkoinen haaste Geneven sopimuksille, kun Yhdysvallat tulkitsee kansainvälistä lakia täysin omien intressiensä mukaan.
Siirtymähallinto oli periaatteessa OK, mutta oikeusjärjestelmään tuli selkeästi sellaisia muutoksia, jotka eivät olleet Irakilaisten omaa keksintöä. Esimerkiksi öljyyn liittyvät yksityistäminen ja niiden käytännössä saattaminen kv. öljy-yhtiöiden haltuun vaikuttavat tulevaisuudessa paljonkin Irakin yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Mutta joo. Mistäkähän ihmeestä minulle pälkähti päähän kirjoittaa tästä. Mutta olipahan hyvä että tehdään asiat selväksi. Pointtini siis oli: onneksi Suomea ei miehitetty.